Taikan kasvattaja järjesti pentutreffit ja taipparikoulutusta Kuusamossa viikonloppuna. Treffit oli ajoitettu tarkoituksella Kuusamon näyttelyn kanssa peräkkäisille päiville. Vaikka kotona on jo kovinkin kesäistä ja lumetonta, piti taipparijälkeä ajella välillä 40cm luminietosten seassa vihreitä mättäitä bongaillen. Siellä kesä oli hieman jäljessä... ;) Jäljet saatiin kuitenkin tehtyä, eikä alkuhämmennyksen jälkeen Taikalle ollut mitään epäselvää, mitä siellä oltiin tekemässä :) Hyvältä näytti lyhyt jälkityöskentely, kunhan vain mejääkin vedettäisiin yhtä hyvin ja jälkiuskollisesti, olisi perheessä uusi jälkikoira kasvamassa. Manttelia tässä talossa ei pääse perimään, kun Helmikään ei yhtä hylsyä enempää mejää ole vielä kisannut. Ajan ja treenin puute, voin myöntää :) Saiskohan ensi kesälle jo kaksi mejäkoiraa... :)  Treffeillä myös kaunistauduttiin, kokeiltiin ampumista, treffattiin sisaruksia ja noudettiin riistapukkia.

Taika ei ole aikaisemmin ollut yötä poissa kotoa, joten vieraassa paikassa majoittuminen oli myös uutta. Reissaaminen meni kuin vanhalta konkarilta konsanaan. Yöt vietettiin aamuisten vahinkopissojen pelossa kevythäkissä meidän makuuhuoneen ovella, metrin päässä sängystä ja näköetäisyydellä, ettei ikävä iskisi ja uni maistuisi. Näyttelyalueella jatkettiin nyt jo tutuksi tulleessa kevythäkissä hengailua, joka muuten viettää aina aikansa pihalla katoksessa tai eteisessä. Näytteleminen meni juoksun ja tuomarin tarkastelun osalta ihan hyvin, mutta seisomisessa olisi vielä toivomisen varaa. Tämä taas ei ole koiran syytä ollenkaan :) Näyttelykehässä tuulisella säällä lepattanut teltanreuna aiheutti yhden jos toisenkin sivuaskeleen toiseen suuntaan, mutta ilmeisesti tuomari sai arvostelunsa tehtyä, sillä paperiin oli kirjoitettu seuraavaa;

"Kaunis pään muoto, hieman pyöreät silmät. Hyvä kaula, sopivasti kulmautunut edestä ja niukasti takaa (huono esittäminen...). Ikään sopiva runko (8kk). Hieman luisu lantio. Kevyet liikkeet ja hyvä turkki. "

Paperissa on rasti Pentuluokan sarakkeessa 2:sen kohdalla, joten toiseksi tultiin pienelle Manta-siskolle häviten :) Manta oli myös rotunsa kaunein pentu, veli Jätkä vsp ja siinäpä me sitten oltiinkin :) Kaksi sisaruksista oli sairastuvalla, joten osaanotto jäi toivottua pienemmäksi. Nilkka meni kehää juostessa, joten ensi viikonlopun näyttelyyn on sitten varauduttu tukiteipillä.

Eilen urakoitiin sitten kahdet treenit läpi. Ensin oli agilityn peruskurssi, jossa kokeiltiin esteitä ja putkea. Täytyy sanoa, että kurssien välillä on hyvin suuria eroja. Tämä on nyt toinen agilityn peruskurssi, mutta heti ensimmäisellä kerralla jatkettiin käytännössä siitä mihin ekalla pentuliitokurssilla jäätiin. Putkea vedettiin koirakoitten tason mukaisesti. Taika veti suoraa putkea parin metrin lähetysetäisyydeltä ilman ongelmia. Hypytkin menivät kolmoisyhdistelmää lukuunottamatta ihan hyvin. Targetin käyttö oli jo tuttua, joten namilautaselle hakeuduttiin hyvin ahneesti :) On se vaan niin Neiti Saukkonen liitäessään :)

Agitreenien jälkeen oli parin tunnin lepotauko, minkä jälkeen ajeltiin taas Haukiputaalle Actiivisiin tokotreeneihin. Taika oppi peruuttamaan, koskemaan kosketusalustaan, lisää paikallaoloa, luoksepäästävyyttä, korokkeen kiertämistä kahdella tassulla sen päälle nojaten ja tokohypyn alkeita. En uskalla edes ajatella mihin kaikkeen siitä olisi, jos vain jaksaisi treenata säännöllisesti ja tavoitteellisesti, niin nopeasti se hoksaa joitain juttuja ja oppii uutta! Nyt treenataan silloin kun ehtii, muistaa ja jaksetaan, kun menoja ja muutosta on elämässä kahden koiran, useamman eri harrastuslajin ja melkeen loppuun saadun muuton verran.

--- Kuvia myöhemmin ---

 

Treffit olivat siis viikko sitten. Helmi pääsi pitkästä aikaa tuoksuttelemaan riistan sulotuoksuja ja treenaamaan riistan palautuksia. Lokeilla oli joku salajuoni Helmiä vastaan, sillä kaikissa lokkinoudoissa oli rapylää, siipeä, ruhoa tai muuta linnunosaa silmillä. Yksi mukkelismakkelis nähtiinkin, mutta kunnon noutajana matka jatkui linnun poimimisen jälkeen taas kohti palautuspistettä :)

 

 

Filurin pentutreffiläisiä lauantailta (me oltiin vain su)



Helmin reilu vuosikkaita pikkusisaruksia, Filurin F-pentue
 

 

Yksikin silmä riittää!




Ujo piimä ;)




Parempia...



... ja vähän huonompia otteita... ;)

 

Aikaisesta herätyksestä huolimatta tänään ehdittiin juuri ja juuri lähimmän supermarketin pihalla pidettyyn Wappumätsäriin. Taikaa trmmattiin edustuskuntoon taas perinteiseen tyyliin auton takakontissa, kun aikaisemmin ei ollut kerennyt... ;) Paikalla oli myös Lotta-bedlington ja Ilo-mudi pentutreffeiltä. Tuttu kuono oli myös lyhytkarvainen collie Vietin nätötreeneistä. Heillä oli esiintyminen kehittynyt huimasti eteenpäin ensimmäiseen nätökertaan verrattuna!

 

Mätsäripaikalla oli hieman tuulista... =)  Uusi panta kaulassa!



Siinä me seistä äpöstetään... Paremminkin voisi olla :)



Taika esiintyy



Sieltä se Lill´ Miss Sunshine- hymykin tuli! :)  

 

Menestystä ei ollut meille tänään tarjolla. Seisominen meni hyvin pitkälti päin prinkkalaa, juoksukaan ei oikeen sujunut ryhmäkehässä, kun edessä ollut kultsupentu hidasteli ja puuhaili omiaan. Jouduttiin sitten hakemaan kehänauhan vierestä juoksutilaa ja kävelemään loppupätkän... Kokemus oli kuitenkin taas hyväksi. Taika oli huomattavasti luonnollisempi, eikä ollenkaan pelokas, kuten viime mätsärissä muiden koirien räyhättyä niin kovasti. Juoksussa meinasi "painaa ohjille", mutta pysyi kuitenkin pääsääntöisesti ravilla. Lentävät lehdet olivat välillä lähes maanisen mielenkiintoisia, kun niitä olisi pitänyt päästä jahtaamaan :) Vielä taitaa olla yksi mätsäri harjoitusta varten ennen virallista näyttelykauden avausta toukokuun puolessa välissä. Onhan sitä jo odotettukin!!! :)

Helmi kävi puolestaan treffaamassa pitkästä aikaa The One And Only Boyfriendiä, eli Jeti-labbista. Jeti on Helmin ensimmäisiä ja parhaita pentukavereita, sekä tietenkin eka poikaystävä, jonka kanssa aikoinaan opiskeltiin yhdessä pilliluoksetuloa ja pentupainin alkeita :) Jeti oli viime treffien jälkeen käynyt lääkärillä pienessä nips naps -operaatiossa, joten nyt leikit olivat puhtaasti leikkiä ja möyrypainia jahtaamisen ja "kuivaharjoittelun" sijaan ;) Jeti oli rauhoittunut leikkauksesta huomattavasti, ja näytti muutenkin hyvältä. Samaa tykkäsi Helmikin :)   ( --kuvia myöhemmin-- )

Tälle iltaa hyvinkin koirapitoisen päivän kruunaa vielä Taikan tokotreenit. Kotiläksyjä ei ole tehty, O-ou... Helmi sentään hinkkaa rallyn sivu/kiertokuvioita varmemmaksi melkeen joka päivä :)
 

Meilläkin hoidossa viime kesänä käynyt Peppi-walesi (Rocbee Dorothy) on ottanut uuden suunnan kohti aurinkoa ja ikuisia uimakelejä. Erittäin toimelias ja urheilullinen Peppi-walesi kärsi syksystä asti koko ajan pahenneesta laihtumisesta ja apaattisuudesta. Syy kuihtumiseen löytyi lopulta luustosta ja rakenteesta. Pepillä oli kitukasvuisen varpaan lisäksi kahdessa eri nivelessä nivelrikkoa, vielä  kaks luupiikkiä ja kipuja. Lääkäri ei ollut uskaltanut alkaa luupiikkejä pahasta paikkaa leikkaamaan, joten Peppi oli päästetty kivuista. Peppi oli alle 3-vuotias lopettamishetkellä, joten nuoreksi jäi elämä :/ Kipulääkkeitä koira oli ehtinyt ensimmäisen diagnooosin jälkeen syödä jo tarpeeksi. Lisäksi Pepillä on ollut joidenkin koirien seurassa äksyilyä, kuten viime kesänä myös meillä. Helmi joutui välillä tulilinjalle syystä ja ilman sitä. Ilmeisesti terveysongelmaa ja agressiivisuutta on ollut myös joillain Pepin sisaruksilla :/ Peppi oli erittäin hieno vesityöskentelijä. LInjaa Pepille ei oltu opetettu, mutta markkeerauskyky oli jalostettu erittäin hyväksi. Uimavauhdissa Peppi pärjäsi Helmillekin.

Taikalle ostettiin jo talvesta Pepin yksi vähälle käytölle jäänyt nahkainen bling bling -panta. Pepin äiti halusi ymmärrettävästi mahdollisimman pian koiran tavaroista eroon, ettei niitä tarvisi joka päivä katsella eteisessä ja surra. Iso säkki nahkaisia ja kankaisia tilauspantoja walesiväreillä ja oikealla koolla oli menossa myyntiin, joten me haluttiin antaa hyvä koti ainakin muutamalle tavaralle. Taika pääsi treffaamaan Lotta-bedlingtonia ja sovittamaan pantoja. Mukaan tarttui neljä ihanaa pantaa, kolme hihnaa ja kaksi takkia ;) Olivat hienoja! Taika hymyili iloisesti, niin kuin Lill Miss Sunshine yleensä hymyileekin, joten taisi tykätä Tenavakin uusista vermeistä (vai oliko ne ne kehut...?). Nyt on pantaa ja hihnaa joka käyttötarkoitukseen ja syksyäkin ajatellen. Myös Pepin äiti oli tyytyväinen, kun pannat pääsivät oikean rotuiselle ja vielä tutulle koiralle käyttöön.

Nyt vois sitten suunnitella vaikka kaupunkikävelyäkin uusissa tamineissa ;)
 

 

Perjantaina Taika sai ex tempore hankitun irtoagilitytunnin Active Dogilta agin peruskurssilta. Oltiin pienimpiä ja vaan yks kurssi takana, mutta vaikka me kosketusalustaa ei ollakaan vielä opiskeltu, päästiin silti pomppimaan muutamaa estettä, treenaaman vinokeppejä ja huomaamaan minun käyttämäni sulkapalloilijan ohjaustekniikka vähintääkin koira hämääväksi :) Minä juoksen ja käsi huitoo... ;) Nyt treenattiin myös ekaa kertaa "ilmassa" ollutta rengasta. Putkea vedettiin omaksi iloksi muutamia kertoja. Kyllä pitäis treenata kotonakin, jotta hommassa edistyisi tarpeeksi nopeasti. Kroppa pysyi ehjänä, mistä olin enemmän kuin hämmästynyt! :)

Lauantaina oli sitten taas Taikan tokon peruskurssi, missä oltiin kai myös pienimpiä. Suurin osa oli yli vuosikkaita, vanhimman ollessa 3,5v. Tehtiin takapäätreeniä muovisella korokkeella, sivulletulon kiepautusta ranneliikkeellä, palkitsemista ja katsekontaktia, luoksetuloa ja omatoimista putkitreeniä siinä välissä ;) Taikan takapään ketteryys ja sen käyttö on iiiiiiihan eri luokkaa kuin Helmillä, joten haavi jää joskus auki, kun koira tekee vaikeana pitämäni asian ensimmäisellä kerralla oikein... Pesusoikko pitää ostaa näköjään myös kotiin, jotta kiertoliikettä päästään treenaamaan. Taika myös alkoi leikkimään kunnolla vetoleikkiä (tai mitä tahansa) ensimmäistä kertaa missään yhteistreeneissä, mistä olin enemmän kuin iloinen! Koira oli siis rentona tuntemattomalla treenapaikalla, tuntemattomien koirien lähellä ja heti ekalla kerralla :) Kunnon taistelumurinat saatiin aikaiseksi, ja heitetytkin lelupalkkiot palautuivat samantien noutona käteen :) Yksi saksanseisoja huusi kuin palosireeni luoksetulotreenien kiihdyttämänä, mutta senkin Taika kuittasi vain muutamalla ininällä. Helmin pk-tottispaikasta ei vieläkään uutisia, jaiks...

Lauantaina käytiin myös pitkällä metsälenkillä tutussa korvessa. Samalla tehtiin tytöille yksitellen pari noutoa. Helmi sai kakkosmarkkeerauksen loivan mäen taakse piiloon ja Taika perusnoutoa ja jäniksenkarvan kosketusta ;) Helmi leikki pientä keltaista sukellusvenettä jokaisessa löytämässään jäähileojassa ja sumpussa... Taika ei vielä uinut vapaaehtoisesti, pientä ojaumplahdusta lukuunottamatta ;) Reitti kulki taas ampuradan ohitse, joten sitäkin tuli treenattua. Paikalle saavuttaessa Taika reagoi ammuntaan vapinalla, mutta kun autossa oli hetki saapumisen jälkeen torkuttu ja haukoiteltu makeasti komeassa ristitulessa, pisti Taika omassa häkissään levolle ja tuhahti häiriölle :) Rataa ohittaessa ei pelosta ollut enää merkkiäkään. Onneksi on tullut nyt treenattua jo useamman kerran pentuaikana laukauksia, Eipähän tule paniikinomaista tehotreeniä ennen taippareita tai ekaa mejäkoetta ;)

Tänään sitten käytiin Helmin kasvattajan pentutreffeillä. Paikalla oli flättiväkeä kahdesta eri pentueesta. Teimme riistatreeniä, markkeerauksia ja hakua. On koiralta nähty parempaakin, täytyy sanoa... Sentään riistapalautukset olivat kunnossa. Muuten kuuma ilma ja itsentä keittäminen autosta näkyi vauhdin hiipumisena loppua kohden ja lumihangessa möyrimisenä. Myös palautuksia tehtiin lumihangen kautta ja välillä riistan vieressä lumessa kierien. Koira siis keskeyttää palautuksen ja viilentää itseään lumessa. Samaa koira tekee kesällä kaikissa suolammissa mitä vastaan tulee. EI kiva... Uusi tuttavuus oli pyy. Taviakin piti fiilistellä ihan kunniakierroksen verran, kun yleisöä oli istumassa pari metriä minun takanani ;)

Ensi viikolla jatkuu Activen tokokurssi ja torstaina olisi noutajien mätsäri, minne tänä vuonna pääsevät myös muun rotuiset koirat :) Ainakin Taika menee piipahtamaan. Taikan ensimmäiseen viralliseen näyttelyyn on aikaa enää kaksi viikkoa; "Kutsuu meitä Kuusamooo..."  :)

 

Olikohan tää Jippo- vai Topi-veli... Hakualuetta siinä suoraan edessä.

 

Viime päivinä koiria on pitänyt pestä ihan urakalla. Tämän vuoksi myös autotallin puutarhaletku tuli testattua ekaa kertaa tälle kevättä, kun kahden kuraisen koiran kanssa pesuhuoneeseen ahtautuminen teki hommasta jo vähän liian likaista. Kurarallia on vedetty koulun kentällä, ja hauskaa on koirilla ollut!!! Eilen kentältä löytyi pinkki jääpallo, joka omittiin tietenkin heti parempaan käyttöön :) Koirat tekivät noutoa pallolla ja talvella yksinäiselle korpivaellukselle lähteneellä pinkillä damilla, jonka vihdoin bongasin viikkojen tähystyksen jälkeen matkalla kentälle! Pistin Helmin linjalle ja sieltähän se dami nousi. Voi sitä riemua! ;)

Taika noutaa jo nätisti palloa ja damia. Palauttaminen on vielä hiomatta, eikä edes haittaa. Taika suosii palautuksessa voimakkaasti oikeaa puolta, ja varsinkin jos Helmi on lähellä. Tämä itseasiassa sopii hyvin, sillä Helmin eteen on ihan turha vasemmalle puolelle tunkea damia palauttamaan ;) Taikalle ajattelin myös opettaa pk-palautuksen, joten siihen aletaan pian tähtäämään, kunhan saadaan tehtyä tuolitreeniä sisällä.

Riemunkiljahduksia on kuulunut meillä päin muutenkin kuin kadonneen damin lyödyttyä. Taika sai paikan OKK:n koko kesän möllitokoryhmästä! Helmi on ilmoitettu ainoastaan pk-tottikseen, josta tuloksia ei ole vielä tullut. Helmiä en jaksanut edes ilmoittaa kesän tokoon, innostus ei tällä hetkellä riitä. Alamma treenaamaan rallya ja ratoja kotonakin, kunhan saisin vain kyltit askarreltuapaskarreltua ja muuton alta pois. Taika oli päässyt myös Active Dogin tokon peruskurssille. Lisäksi ajattelin ostaa nyt niin paljon kuin mahdollista agilityn sopivia irtovuoroja Taikalle, kun koko kurssia ei tällä hetkellä ehditä käymään, mutta liitämään olisi kiva päästä ;)

Aijjoo, käytiinhän me mätsärissäkin viime viikonloppuna. Taikalla löi polvet loukkua ja minä en osannut asetella koiraa... Lisäksi juoksutuulella ollut suomenpystykorva sabotoi meidän kehäjuoksua spurttailemalla meidän kehässä ;) PIdemmittä tekosyittä, Taikalle sininen nauha eikä sijoituksia enää jatkossa. Jatkoon meni vain isoja pystykorvarotuja, käytöksestä huolimatta... Taika sentään juoksi sievästi ja antoi tuomaritätin tutkia paikallaan kaikki paikat hampaista lähtien :)

 

Aamun ja Tuulin äippä heitti seuraavan haasteen:

 

Taipparikurssilaisia

Tänä viikonloppuna on tapahtunut paljon. Lauantaina oltiin Helmin ja Taikan kanssa Hankinome-kilpailussa. Helmi starttasi ja Taika hengasi. Koe oli kahdella eri rastilla. Helmi keitti itsensä liian innokkaalle tuulelle ennen meidän vuoroamme, joten ekan markkeerauksen jälkeen ollut ohjaus meni linja-pysäytys-ohjaus oikealle-lähihakupillitys-lähihaku - asti ok, mutta kun damia ei löytynyt sekunnissa, meni Helmille hermot ja koira teki Rokit. Lähihausta siirryttiin laajaan hakuun ja ihan väärälle alueelle, eikä meinattu tulla ekalla käskyllä edes takaisin. Tämän takia ohjausdamin haku itse (ettei koira saa sitä ja palkita väärästä työstä) ja periaatteelinen keskeytys. Hakuun mentiin samalla periaatteella vähän jo rauhottuneen koiran kanssa. 4/5 damia nousi reippaalla tahdilla ja sievästi, mutta 4. damin kanssa piti jäädä lumihankeen lunta syömään ja piehtaroimaan kuumuutta pois, mistä ilmoitin tuomarille taas periaatekeskeytyksen ja hain koiran turkista pois. Tuomari kehui koiran nopeutta ja tehtävän nopeaa suoritusta. Saatiin silti pisteitä 33/60, eikä oltu edes viimesiä :) Oon aina luullu ettei keskeyttäessä lasketa pisteitä, mutta nyt niitä näköjään saatiin vaikkei haluttukaan ;)

Tänään aamusta oli sitten Taikan vuoro aloittaa noutajien taipparikurssi samaisella ampumaradalla. Ilkeän tollerin tehtyä rähinähyökkäyksen Taikan kuonoa kohti alkoi Taikaa pelottamaan, eikä pelosta päästy sitten yli. Tehtiin helpotettu nouto x 2 Taikalle omalla damilla ja minun heittämänä. Tämän jälkeen Taika pääsi autoon omaan häkkiin muiden innokkaiden ja ääntelevien noutajanalkujen seasta. Myös markkeerauksia heittänyt miesvetäjä pelotti Taikaa kovasti. Treenaamme lisää miesten kohtaamista ja noutoa muualla kun omassa pihassa, pikku hiljaa häiriötä lisäten.

Helmillä oli tänään viimeinen kerta rallytokon AVO-kurssia. Meillä oli loppukoe, jota en ollut muistanut. Ei haitannut. Helmi sai rallytokon AVO-kurssin loppukokeesta AVO 98/100p ja 2.sijan! Hävittiin tokon VOI-koirakolle, joten ei edes harmita :) Menispä virallisissa yhtä hyvin... Ennen omaa vuoroa otettiin jätä-treeniä, tipuaskelin sivukäännöksiä ja viilattiin muutenkin pilkkua. Koiraa pääsi syöttämään herkuilla (We Love Ziwi Peak!)  jätä-treenissä ihan urakalla, joten tällä kertaa koira luotti lisää olevan tulossa myös radan jälkeen :) 2 pistettä lähti koiran otettua reilun metrin hypyltä tullessa houkutuksen pallon suuntaan  ja ilmeisesti hypyn esteeseen tassuilla osumisesta. Kyllä Helmi osaa kun vaan keskittyy! :)

 

Kun radalle lähdetään tällä ilmeellä, on luvassa hyvää... AVO-rata suoritetaan ilman remmiä.



... ja reipasta menoa!!! (käännös hypyn jälkeen)



FONTTI! (perusasennosta eteen pk-palautusasentoon kuono max. 30cm ohjaajasta)



Kierrä! (pk-perusasennosta oikealta takaa kiertäen perusasentoon)



Olinksmä hyvä? Mennääks uudestaa? Onko herkkuja vielä? :)

PS. Kauan mietityt ja hartaasti odotetut trimmaussakset saapuivat! Nyt pitäisi enää pestä koirat, että uusia työkaluja pääsisi testaamaan! Myös Taikan häkkiin saatiin uutta pinkkiä pehmykettä ja tulevaa juoksua varten ihkaomat pökät...
 

Juu, käytiin Helmin kanssa starttaamassa ensimmäisissä virallisissa rallykokeissa. Startti oli myös ensimmäinen missään tokotyyppisessä lajissa, eikä möllejäkään ole alla yhtään...

Treenit ovat menneet pääsääntöisesti hyvin tai erittäin hyvin. Sivulta eteentuloa ei ihan ole keretty hiomaan loppuun ja kiertäminen on joskus hieman kysymysmerki koiralle, jos se ei ehdi keskittyä käskyjen miettimiseen, vaan vetää tunteella ;) Keskittymiskyky on ollut koiralla pääsääntöisesti hyvä, kun välissä on päässyt koiraa innostavasti kehumaan.

No rallyradalle piti startata neljäntenä, mutta poisjääntien takia jouduttiin radalle jo toisena, joten rataantutustumisen jälkeen ei ehditty katsoa yhtään suoritusta, rauhoittua koiran kanssa, hioa asennetta työmoodille eikä ottaa kontaktiharjoituksia kunnolla. Radalle mentiin sitten jääkylmänä ja huonolla keskittymisellä. Jo alusta asti koira huomasi ettei herkkuja ole tulossa (jäivät kotia jääkaappiin...), joten rata laamailtiin läpi haistellen pari kertaa maata, kaatamalla tuomarin arvostelulapun mukaan myös joku kyltti, syömällä heinä ja hidastelemalla ja tuijottamalla valokuvaajaa... En ole pitkään aikaan odottanut radalla maaliin pääsyä näin kovasti... :D Luulin että koko halli on kisa-areenana, eikä treenitilaa sisällä ole, joten tultiin melko myöhään paikalle, ettei koira ehtisi kuumentaa itseään autossa. Olisi hyvin ehtinyt vetää omat rataharjoitukset ennen kisasuoritusta, jos vaan tuon olisi tiennyt.

Rallyssä jokainen koirakko saa lähtiessä 100 pistettä, josta tehdään sitten radan kuluessa vähennyksiä virheiden perusteella. Oltiin näköjään suoritettu joku kyltti väärinkin (istuikohan väärässä kohtaa ennen etenemistä?), mikä rokotti pisteitä heti 10:llä. Pujottelussa oli huonoa kontaktia, joka näkyi remmin kiristymisenä. Remmin kiristymiseen riittää siis lukon nousu pannasta 90 astetta. Huonosta radasta huolimatta saatiin eka hyväksytty tulos rallyn ALO-luokasta, mikä olikin tavoitteena. Herkutonta ratasuoritusta ja eteentuloa pitää treenata vielä kovasti lisää. Muuten homma on kovasti kiinni koiran päivästä ja keskittymiskyvystä. Ehkä sitä koulutustunnusta voisi metsästää tokon sijaan rallystä... :)
 

 

Mätsäri meni hyvin. Mukaan otettua pilkkijakkaraa kadehti hyvin moni koko mätsärin ajan seissyt koiranomistaja ;) Me hengailtiin hallin laidalla ja opeteltiin passiivista tarkkailua. Hyvin meni, tarkkailu ja itse esiintyminen.

Taika juoksi sievästi hihnassa omaan nautiskelevaan tyyliinsä. Seisominen meni treenejä paremmin, mutta into lopahti kovasti loppua kohti. Taika voitti isot pennut ja meni jatkoon. Jatkossa päästiin parhaaseen neljän ryhmään ja kivuttiin lopuksi vielä yksi askel ylemmäs. Taikan ekasta mätsäristä saaliina siis Paras Pentu ja BIS-3 :) Palkinnot olivat hyvät. Ensimmäinen ikioma pokaali, ruusuke, koiranmakkaraa, koirakalenteri, karkkia (äipälle...) ja rokotuslahjakortti eläinlääkärille. Seuraava rokotus on muistaakseni vasta ensi vuoden tammikuussa, mutta eipä haittaa. Ne on sitten ilmaiset :)

Taikan nuorta ikää ihasteltiin suoritukseen nähden. Olen esittänyt Taikaa vapaasti, koska hännästä tai suupielestä kiinni otettaessa on havaittavissa suurta tyytymättömyyttä, mikä ei näytä kauniilta ;) Vapaa seisoma-asento paranee koko ajan, tosin oikeaa seisonta-asentoa pitää hakea/asetella vähäsen aikaa. Virallisia näyttelyitä varten "oikea" walesin esittäminen pitäisi treenata kuntoon, mutta sittenkin haluaisin melkeen jättää häntään koskematta. Taikalla kun häntä viuhtoo juuri sopivan iloisesti flättityyliin, kunhan sitä kehuu välillä vähäsen :)

No fotos, ei kaveria kuvaamassa :/


 

 

Tänään oli Taikan pentuagilityn kuudes ja viimeinen treenikerta. Taika on tykännyt herkkujen metsästyksestä, putkesta ja juoksemisesta kovasti :) Tähän asti kurssilla ollaan tutustuttu siis AAAAAppoon, hyppyyn, putkeen, pussiin, renkaaseen, pujotteluun, takakiertoon ja johonkin valssiin, minkä nimeä en enää muista. Tähän asti kurssilla on tehty esteisiin tutustumista ja kahden ohjauskuvion harjoituksia. Tänään viimeisellä kerralla käytiin esteitä taas läpi, mutta lopuksi vedetiinkin meidän tasoon nähden huima 6 esteen loppukoe :)

Me oltiin viimeisiä radalla, mutta ei huonoimpia. Taika pisti parastaan ja teki huimia käännöksiä takakierrossa ja putkien päissä! Tuloksena oli ainoa täysin puhdas rata, luultavasti nopein aika (ei otettu) ja kurssin loppukokeen arvosanaksi 10! :) Oltiin me tyytyväisiä tämän jälkeen! :) Ohjaajalla tosin tuttu nivus/reisivamma alkoi oireilemaan täysillä vedetyn radan päätteeksi, mutta mitäpä sitä ei koiran vuoksi olisi valmis tekemään... ;) Omasta muinaishistoriassa jo olevasta kilpailu-urasta on edelleen jäljellä voimakas kilpailuvietti ja pakko suorittaa kaikki urheilutehtävät täysillä... Kotia päästyä väsynyt mutta onnellinen Taika-tenava vetaisi kokonaisen ruokakupillisen muroja reippaaseen tahtiin ja hortoili iso maha maata raapien pihalle asioille :)  

Nyt jaloissa makaa kaksi hyvinkin väsynyttä koiraa. Toinen niistä hymyilee vain leveämmin. Huomenna on Helmin vuoro ;)
 

 

Taikan uusi Helmi-pannan nahkainen noutajahihna. On hyvä :)

Blogin päivitys on viime aikoina ollut vähillä. Viime viikonlopunkin kuvat ovat seisseet koneella käyttöä odotellen jo viikon, joten päivitetään vihdoin tietoja tännekin.

Viime viikonloppuna käytiin siis taas tutulla ulkoilureitillä spurttailemassa ja ihmettelemässä traktorin auraamia ja priimakuntoisia metsäteitä. Reitti kulki ampumaradan vierestä, joten paukkuarkuutta päästiin onneksi testaamaan lähes koko lenkin ajan, kun koko ulkoilun ajan kuului enemmän ja vähemmän ammuntaa. Aluksi Taika selvästi reagoi ammuntaan ja mietti pakoreittejä, mutta Helmin mallista jatkoi aina jolkottelua eteenpäin, varsinkin kun minä pölisin koko ajan samalla äänensävyllä ammunnasta huolimatta. Näytin kerran Taikalle elekielellä, että kyllä, kuulin ammunnan, ja ei, siinä ei ole mitään pelottavaa. Kuvia oli hankala ottaa liikkuvista koirista, joten lavastamisen puolelle meni nekin harvat kuvat mitä saatiin. Taikan nahkapannasta sentään saatiin vihdoin kuvat, jotka lähti valmistajalle jo alkuviikosta.


Eilen treenattiin myös taas noutoa, ja Taika esitteli ensimmäistä kertaa lällättelyä. Tämä ei tuottanut toivottua tulosta, joten herkkua tultiin taas hakemaan suoraan kädestä damin palautuksen jälkeen. Jossain vaiheessa pitäisi siirtyä ulos, kun taipparikurssin eka treenikerta on nyt 3 viikon päässä. Siihen mennessä pitäisi noutoa pystyä tekemään jo hieman häiriönkin alla ja muiden koirien edessä. Jos Taikasta ei ole silloin vielä siihen, otetaan me kurssi hengailu-, vene- ja riistaharjoituksena, mikä sinänsä on jo iso edeistysaskel ja treenimäärä. Nyt alkoi pakastimen siipiveikot kummittelemaan mielessä... Pitäskö sitä huomenna jo testata pihalla...

Tänään kävin noutajakoirayhdistyksen taipparkurssiluennolla. Mitään uutta tietoa ei tullut, mutta vanhaa on aina hyvä verestää. Sitten kun osaisi vielä noudattaa kaikkea sitä tietoa mitä on... Suoraan taippariluennolta ajettiin Muhkun kanssa nätö-treeneihin. Taika ihastui tulisesti uuteen walesituttavuuteen, reilu 14 kk ikäiseen Finnhillsin kasvattiin :) Taika juoksi sievästi ja esiintyi iloisesti, myös ohjaajan mielestä ;) Seisomista alettiin hioa ohjaajan kanssa, kun Taika on hieman takakorkea, mutta Taikan iän kuultuaan ohjaaja käski unohtaa kaiken mitä oli sanonut, kun koira onkin vielä niin pieni ja edelleen kasvuiässä :) Kieltämättä ei Taika kurssin huonoimmasta päästä ole käytöksensä/osaamisensa puolesta, mutta pitkiä minuutin seisomisia en edes halua vielä vaatia. Pidetään homma hauskana niin kauan kuin mahdollista :) Seisottaa en Taikaa oikein osaa, kun ei kokemusta ole. Pitää vakoilla taitavampia ja nyhtää tietoa pikkuhiljaa lisää ;)

Viime viikolla käytiin myös kasvattajan treeneissä, jossa sattui ja tapahtui. Helmi veti ihan hyvin, eikä ääntä tarvinnut korottaa kertaakaan. Palautus tosin voisi olla joskus suorempi, kun koira suosii vahvasti polkuja lumihangessa.
 

 

Tokotreeneihin viime viikolla mentiin suoraan silmätarkastuksesta, joka tehtiin seurantamielessä. Helmillä on ylimääräisiä ripsiä ja välillä runsaastikin vuotavat silmät, joten käytiin tarkastuksella. Silmät olivat hyvässä kunnossa, ripsiä ei tarvitse polttaa, ellei vuoto sitten pahene. Tämä talvi on menty kuivilla silmillä, joten saattaa reagoida uimiseen tai johonkin ruoka-aineeseen myös silmillään/limakalvoilla.

Tokotreeneihin ehdittiin juuri ja juuri, joten ennakkovalmistautuminen ennen lyhyttä harjoituskoetta oli minimaalinen. Lääkärissä stressaavan koiran kanssa vietetty tunteroinen söi myös omaa keskittymiskykyä ja intoa. Kun edellinen nätöporukka oli viljellyt kehän laidalle makkaraa, ei koiran maan rakoon painuneen kuonon korjaamiseen jaksanut reagoida aina tarpeeksi voimakkaasti. Liikkeestä seisominen on ollut hyvin vähällä treenillä, mikä muuttuikin kokeessa maahanmenoksi. Seuraamisessa käännökset melko ok, mutta ilman palkkioita Helmin keskittymiskyky ei ole selvästi sitä parasta mahdollista. Palkkauksen satunnaistamista pitäisi harrastaa enemmän, jos jaksaisi... Tällä hetkellä tokoväsymys painaa taas päälle, eikä kotona jaksa tuntien välissä viikolla treenata oikeastaan ollenkaan. Rallyn palautusasentoa ja saksalaista käännöstä ollaan kuitenkkin treenattu, joten säännöllinen nakin tulo on koiralla vakio ;)

Helmi on paikallaolossa keskellä riviä takapuolta sheikkaamassa ;)

http://vimeo.com/38988048


Taika-tenava puolestaan on treenannut noudon alkeita. OTE-KIITOS -leikkiä ollaan leikitty eteisessä pyyhkeellä pienestä asti, joten kun damilla aloitettiin nostoharjoitukset, oli OTE-käsky jo melko hyvin hoksattuna. Tästä huolimatta oli erittäin suuri positiivinen yllätys, kun Taika-tenava on 2-3 nosto/noutoharjoituksen aikana oppinut

- odottamaan noutolupaa hiljaa paikallaan
- lähtemään noutoon yhdestä käskystä
- ottamaan damin spontaanisti ylös
- palauttamaan damin sievästi käteen
- odottamaan palkkioherkkua istualteen

Ei meillä Helmin kanssa ihan näin nopeeta edetty... Vaikka Taika on todellinen häseltäjä ja talon ehdoton ykkönen ADHD-osastolla, on työskennellessä koiran keskittymiskyky ihan omaa luokkansa, jos vertaa lättypentuihin ja varsinkin Helmiin. Pihalla hajut ja kävyt vievät mennessään, joten noudon kanssa ei taitaisi olla yhtä hyvä tuuri ulkona. Siksi treenaamme vielä kovasti ulkona käskystä luoksetuloa ja noutoa sisällä. Homma on hyvin aluillaan, katotaan kuinka pian sen saa kustua kasaan ;)  

 

 

Perjantai oli onnenpäivä, kun postin ilmoitus ylisuuresta maxikirjeestä oli tullut postilaatikkoon! Kepo heivattiin autosta ulos ja auton nokka käännettiin samantien kohti postia ;) Sieltä ne sitten vihdoin saapuivat, Helmipannan ihanat tiiminahkapannat tytöille! :) Molemmat saivat salmiakkikuviota ja timantteja, kumpikin oman värisiään. En ole aikaisemmin juuri vähempää voinut timskuista välittää, mutta Taikan secod paw- kierrätyspannan myötä timskuihin on vähän silleen ihastunut ;) Timantit myös loistavat pimeässä valon osuessa niihin, joten voihan niitä ajatella heijastinnäkökulmasta hyvinkin tarpeellisiksi. Koska kyseessä oli ystävänpäivätarjous, sai Taika "osta kolme, maksa kaksi" - tarjouksen myötä myös oman konjakin värisen parkkinahkahihnan noutajamallisena. Hihnaa testattiin jo eilen ensimmäistä kertaa.

Uusia hihnoja (ja niitä timskuja) ulkoilutettiin eilen. Pantakauppa pyysi kuvia pannoista omistajiensa päällä, joten yritin kuvata sitten niitä pantoja. Helmin kuvat onnistuivat, Taikan ei. Syytän tästä Kepoa, jonka tehtävä oli ottaa kuvat minun asettaessa koiria oikeisiin asentoihin. Lisää kuvia siis vielä otettava.

Taika ja Helmi viilettivät taas tuttuun tapaan jäällä. Pari hiihtäjää meni ohi, mutta Helmi tietää, ettei heitä tervehditä, eikä Taikalla ole mitään mielenkiintoa erota laumasta. Hanki kantoi hyvin jäällä, mutta jäälle menevällä polulla sai olla tarkkana, sillä polun vieressä oli nivusia myöten lunta, mikä muutaman harha-asekeleen myötä tuli todettuakin... ;) Onneksi Kepo oli mukana ja nosti ylös!
 

 

 

 

 

Onnii komiaa, notta ihan häikäsöö :)

 

Perjantaina illalla huomasin myös koirakoulu Vietin sivuilla olevan ilmoituksen nätö-kurssista. Laitoin ilmon ja kyselyä samantien, joten la aamuna saatiin sitten vahvistus ja parin tunnin päästä oltiinkin jo nätö-kurssilla treenaamassa hihnakäytöstä ja seisomista. Homma oli hikistä, mutta onneksi tuntiin oli varauduttu T-paidalla, toisin kuin muut :) Taika oli kuin vanha tekijä hihnan päässä, eikä seisominenkaan mennyt huonosti. Sai siinä olla äimänkäkenä koiran suorituksia katsellessa, kun olin odottanut kivistä ja pitkää tietä varsinkin seisomisen kanssa, eikä näyttelyhihnaakaan ollut tavattu vielä kertaakaan tätä ennen, juoksusta nyt puhumattakaan ;) Kouluttaja oli 18-vuoden näyttelyissä ravaamisen myötä erittäin asiantunteva ja pätevä, mistä olin erittäin tyytyväinen! Sain kysyttyä muutaman epäselväksi jääneen asian. Helmin kanssa näyttelyissä on pyörähdetty vain kahdesti, eikä mätsäreissä noudateta samoja sääntöjä, joten yksityiskohdat ovat jääneet vähän auki/unohtuneet. Taika treenasi sekä vapaana esittämistä, että asettelua. Ensimmäinen sujui Helmin takia paremmin, jälkimmäistä pitää treenata ;)  Kurssi tuli todella tarpeeseen, joten 3 lauantaita vielä kuluu kehiä kiertäessä.

 

 

 

Taika kävi taas sunnutaina pentutreffeillä kirmailessa kavereiden kanssa. Koska paikalla oli Lotta-bedlington ja omistaja Paula kameransa kanssa, saatiin pennuista taas uusia otoksia :) Kuvista ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita puuttunut! Ohessa vain muutama kaikista hienoista otoksista;

 

 

 

 

 

Helmi on viime aikoina kunnostautunut rallytokon saralla. Sunnuntaina suoritettiin ekaa kertaa elämässä rallyrata AVO-luokan mukaisesti kytkemättömänä. Kyllä, Helmi oli kytkemättömänä treenihallissa ja kyllä, suoritti rallytokorataa, luit ihan oikein ;) Treenit menivät ilmeisesti muidenkin mielestä melko mukavasti, koska pois lähtiessä kävin oheisen keskustelun;

- Hei onko toi sun koira hoffi vai flätti?
- Tää on flätti, mitennii?
- Ei ku mä vaan ajattelin et miten se on noin rauhallinen?
- (joitan omituista soperrusta ja suu auki tuijottamista...)

AVOn kyltit ovat selvästi haasvavampia, sillä niissä tulee paljon paikallaoloa seisaaltaan, koiran kiertämistä ja pientä helppoa teknistä sälää, jotka liikkeessä nousevatkin yllättävän vaikeiksi MUISTAA!!! :) Helmin lemppari on houkutus-kyltti, mutta minä en jaa tätä näkemystä. Pallohullulle koiralle on lievästi sanottuna vaikeaa kävellä maassa kiusaavan pallon ohi... Radalla ei myöskään tarvitse enää viljellä herkkuja koko ajan, vaan sanalliset kehut riittävät. Puolikkaalla AVO-radalla taisin palkita herkulla vain kahdesti.

Taika jatkoi agilityuraansa toisilla treeneillä. Tunnin aikana ehdittiin tutustella ja koekäyttää AAAppo, Putki, Pussi, Hyppy (5cm...), Keppi ja Rengas :)  AAppo oli tosi kiva, kuten myös kepit. Pussia suoritettiin myös muutaman kerran itsenäisesti, kun Taika innostui viipottamaan yhä uudestaan ja uudestaan pussin läpi... ;) Nopeesti se hoksaa mistä sitä oikeen palkitaan :)

Tällä hetkellä koirilla on melko monet treenit viikossa. Taikalla agia ja viimenen kerta tokoa, Helmillä tokoa, nomea, kasvattajan tokoa ja vielä rallytokoa. Tälläkin viikolla treenejä olisi ollut 5 kertaa, jos tämän päivän nomeilua ei olisi peruttu. PIkku hiljaa kevättä kohden nomen määrän pitäisi lisääntyä entisestään. Nyt nomeilut ovat olleet selvästi kesää ja syksyä vähemmällä. Lisää kurssi-ilmoittautumisia on kuitenkin heitetty ilmaan. Taika on ilmoitettu noutajien taipumuskoekurssille, Helmi nomekurssille ja Taika taitaa päästä myös tokon jatkokurssille tai sitten esimerkkikappaleeksi pentukurssille. Jää nähtäväksi. Ei meillä tekeminen lopu ;)
 

Helmi pisti tänään pihalla tuulemaan. Koira pomppi pihalla kahdella jalalla damien toivossa, joten eihän pienen koiran voinut antaa pettyä :) Pihalle tehtiin 7 damin muistitehtävä, jossa 4 damia oli lähellä vanhoja muistipaikkoja ja 3 täysin uusissa umpihankikohteissa. Ei yhtään virhettä, ei yhtään epäröintiä, ei yhtään pillirikkoa, eikä lähialueella mitään ongelmaa ( adhd-pomppuja tms). Lähetystapaa tosin muutettiin Pipan huomion mukaisesti kauemmaksi koirasta ja koiran päältä. Koira sai keskittyä vain ja ainoastaan tehtävään, eikä minuun ja lähetykseen. Yhteensä noutoja tuli 10kpl, kun palkkioksi tehtiin vielä muutama pitkä markkeerausheitto.

Taika puolestaan antoi palaa illan tokotreeneissä! Muhkun takapään hallinta on melko hyvällä mallilla tulollaan, suu on ahne ja keskittymiskyky erinomainen, vaikka tokoseura olikin uutta. Paikassa oltiin onneksi oltu ennenkin, joten alkujännitystä ei juuri ollut. Paikallaolo on edistynyt eniten. Lähialueen hengailu parantuu koko ajan. Seisomista tehtiin myös yllättävän hyvin, vaikka sitä ei kotona olekaan tullut treenattua. Maahanmenoa ei osata vielä käskyllä, mutta sillä ei ole kiire. Perusasento on vielä kovasti hakusessa, koira tuppaa jäämään vinoon, jotta näkisi minut paremmin. Kanapalan perässä koira tekee kuitenkin mitä tahansa, joten imuttamalla ja houkuttelemalla on edetty melko hyvin asiassa kuin asiassa. Käännöksissä spanielin ja noutajan pennun ero tulee selvimmin esille. Taika singahtaa täyskäännöksessä jalan ympäri nanosekunnissa, kun Helmillä menee vieläkin tassujen oikeaoppiseen etenemisjärjestelyyn suhteellisen kauan aikaa ;) Helmillä on aina olleet tassut vähän hukassa ;)  Taika on vielä hyviin kovasti herkuissa kiinni, eikä leikkimistä voi käyttää vielä palkkiona, kun siihen ei voi keskittyä. Elohopean tapaan toimiva mieli saa myös usein toimintaa aikaiseksi, vaikka ohjaaja on vielä palkkaamassa edellisestä suorituksesta... Pitäsköhän nyt alkaa opettaa naksua, kun dobo-pallokin on valmiina odottelemassa treenaajaansa. Saa nähdä millon kerkeää...

Kiva kun on innokkaita harrastuskavereita! :)

 

Pieni roska, iso riemu...

 

Helmi on jatkanut tottiksen palautusasennon opettelua rallya varten. Nomessa Helmi palauttaa damit suoraan perusasennossa ja linnut jalkoihin (...) tai poikittain edessäni omasta tahdostaan. Käskysanasta (front--> "fontti")  alkaa olla jo hajua, käsimerkki toimii jo melkein aina. Samaan syssyyn on opeteltu rally-alon vaatimaa askelperuutusta koiran ollessa edessä. Paperilla iisi biisi liike, mutta kokeilepa tehdä sitä hyvin vahvasti sivulletuloa tarjoavan koiran kanssa, joka ei osaa "fontti" -käskyä... ;) Rallyssä tottiksen palautusasentoa viljellään useassa eri liikkeessä, joten asiaa ei voinut jättää enää opettelematta. Palautuksia emme aio fontti-käskyyn sotkea. Se saa olla sitten Taikan heiniä ;)

Helmi teki tänään myös ohjauksia ja linjoja, sekä niitä pillipysäytyksiä. Ei yhtään ryöstöä. Pienestä sitä on ohjaaja iloinen ;)

Taika puolestaan on tehnyt tänään kaikki asiat ulos, mistä voi olla enemmän kuin tyytyväinen! Illasta käytiin isossa Citymarketissa kävelemässä kaupan läpi ja hengailemassa pihalla liukuovien luona, koska Taika pelkää ostoskärryjä. Liukuovia ei enää onneksi pelätä. Kiva 30+ akateeminen metsästäjämies kävi myös Taikaa rapsuttelemassa, mistä Taika oli hyvin onnellinen. Taika näki myös "melkeen sukua" Vilmaa, eli Helmin pikkusiskopuolta. Häntä vispasi ainakin yhden kermavaahtosatsin, eikä maassa möyryämistäkään voinut jättää väliin :) Taika myös etsi ympäri olohuonetta karanneita kananfilepaloja, sekä muisteli iltalenkillä taas nomeseuraamisen alkeita. Lenkillä sallin välimatkaksi sivusuunnassa metrin, sillä Taikaa pelottaa ihan vieressä kävely, kun siinä saattaa jäädä alle. Tokoseuraaminen opetellaan sitten ihan erikseen. Hienosti tenava osaa jo kävellä "pitkiäkin" matkoja sievästi vierellä :)  Sitten olisi ohjelmassa taas sitä noutoa...

Helmi on saanut vihdoin ja viimein opetettua tämän talon kaksi tärkeintä oppia. Nämä ovat

1) Kuinka pyytää sohvalupaa (pään laitto sohvan reunalle ja anova katse suolapatsaana kunnes lupa heltiää )
2) Kuinka ottaa rapsutuksia vastaan haarojen välistä kävelemällä edestakaisin :) Tämä on aikanaan opittu Helmin Iita-siskon luona hoidossa ollessa, eikä hyvää tapaa voinut jättää viljelemättä ;)

Huomenna alkaa Taikalla pentuagility. Katsotaan millä vauhdilla tenava liitää, vai liitääkö ollenkaan...

 

             
Helmin ja Taikan passikuvat ;)


          

 

Pihaspurtteja Taikan tyyliin ;)

Tänä viikonloppuna on koirat pitkästä aikaa päässeet kuvattavaksi päivänvalossa. Passikuvat tuli otettua, ja pentutreffeiltäkin muutama hassu otos. Kirjoituseditori päätti syödä valmiiksi kirjoitetun tekstin, joten enempää en jaksa viime päivistä toista kertaa kirjoittaa. Helmi on käynyt pyörälenkillä, Taika pentutreffeillä, ja molempien kanssa on treenattu tokoa, tai ainakin sen suuntaista. Treeniä tosin saisi olla enemmänkin. Alla kuvia Koko-bokserin, Leevi-tollerin ja Taikan treffeiltä.